Huopana 15.-16.11.2008

Huopanan retkikunta 2008 Retkukunta kokoontui taas Huopanalle 15.11.2008 iltana. Jarmo oli lämmittänyt saunan… tai siis Jarmon oli pitänyt lämmittää sauna, mutta arvatkaapa miten siinä taas kävi. Talkoohengessä se sitten kuitenkin saatiin lämpimäksi ja makkaratkin kypsyivät kiukaalla maukkaiksi. Ilta sujui jälleen kerran erinomaisen hauskasti. Saunoimme, tarinoimme, soitimme suuta, lauloimme “Aikuinen nainen”-biisiä ja ennen kaikkea me pelasimme taas tietenkin koiraa. Ehkä ensi vuonna Tomikin oppii jo säännöt, joita Jarmo yritti laittaa väkisin uuteen kuosiin. Huonejako oli myös mennyt uusiksi etelän miesten toimesta ja nyt he saavat jännittää, että kutsutaanko enää mukaan. Mutta katsotaan miten he käyttäytyvät tämän vuoden aikana. Sanotaanko niin, että koeaika on joka tapauksessa nyt päällä.

Ja niin muuten sitten me kalastelimme sen 16. päivän. Keli oli aamupäivän lumisateinen, mutta pakkasasteita ei kuitenkaan haitaksi asti. Iltapäivällä keli vähän kirkastui, mutta rupesi myös pakastamaan. Vesi oli joessa ennätyskorkealla, joskaan se ei tuntunut kaloja häiritsevän. Kahdeksan miehen porukasta kalaa saivat noin puolet. Yhteensä mitattavana kävi 22 taimenta, alamittaiset huomioiden. Ei hullummin. Eniten kaloja koukutti Vesku, joka napsi niitä peräti 9 kappaletta. Valitettavasti itse kuuluin niihin, jotka eivät saaneet. Sain pidellä peräti neljää kalaa, mutta yksikään ei suostunut mitattavaksi asti. Kalaa siis joessa on. Hienointa oli se, että kaikki (!) saadut kalat olivat rasvaevällisiä eli luonnon kantaa. Se lupailee Huopanan kosken tulevaisuudelle hyvää.

Ensi vuonna jatketaan perinnettä…. ainakin osalla porukasta 😉

1 Kommentti

  1. Tere.

    Etelä-Suomen pääkaupungissa Hämeenlinnassakin jo lunta….

    Sen verran tarvitsee kommentoida tuota Huopanan reissun kirjoitusta, että yksi saamistani taimenista (45 cm) oli rasvaeväleikattu. Vapautin senkin kun oli sen verran hoikka (kuten kalastajansakin). Muuten samaa mieltä siitä, että enempi nyt tuli rasvaevällisiä kun aiemmilta reissuilta (eka kertaa kun olin mukana, niin silloin tuli kyllä erittäin paljon pieniä taimenia, jotka muistaakseni rasvaevällisiä). Mutta isompia tuli nyt kohtuu vähän verrattuna aiempaan, nythän isoin Maran noin viiskymppinen.

    Eihän pääasia kuitenkaan ole kalasaalis, vaikka kyllähän sitä tietenkin kaloja on kalastamassa. Harrastuksen nimi perhokalastus antaa kuitenkin jotenkin sellaisen kuvan, että hommassa on kyse kalastuksesta, siis kalan saamisesta. Siksiköhän nykyään puhutaan perhostelusta, jolla ei nimen mukaan mitään tekemistä kalojen kanssa. Niinhän reissuilla usein käy, ettei kaloista ole tietoakaan…

Kommentointi on suljettu.

© 2017 Sipinrinne.com