Kategoria: Yleinen (sivu 2 / 5)

Jahtikausi käynnissä

barbour_ja_tikka

Jahtikausi on taas jo pitkällä ja kanalintujen osalta kohta loppusuoralla. Lähes koko maassa kanalintujen metsästys päättyy lokakuun 10. päivä. Tämä viikonloppu kului Lestijärven maisemissa ja lintuja kyllä näkyi enemmän kuin viime vuonna. Reissun kruunasi tuo alla näkyvä metso. Teeriäkin näkyi joka päivä, mutta saaliiksi asti niitä ei riittänyt. Pari tämän vuoden poikasta tepasteli muutaman metrin päässä tiellä ja loput mustat linnut karkkosivat ennen aikojaan. Naaraspuolisia ei malttanut edes yrittää jahdata.

Kausi jatkuu vielä ensi viikonlopun kotimaisemissa ja seuraavalla viikolla pääsee jahtihommiin ensimmäistä kertaa Kuusamon erämaihin.

metso_ja_tikka

Laitetaan Sipinrinteeseenkin vielä tallelle Instassa ollut nokipannukahvikuva.

nokipannukahvit

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Lucan kanssa treeneissä

IMG_7683

Luca tarkkailee tilannetta

IMG_7741

Luca seisonnassa

IMG_7743

Avance -komento annettu

IMG_7744

Kun lintu lähtee niin koiran tulee jäädä paikoilleen

Olimme sunnuntaina Lucan kanssa Karstulassa Sysiässän kennelissä treenaamassa kolmen muun vizsla porukan kanssa. Päivä oli todella onnistunut ja ei voi kuin kehua kouluttajana toiminutta Juha Peltosta. Pääsimme Lucan kanssa taas aimo askeleen eteenpäin seisovan lintukoiran ja sellaisen ohjaajan uralla. Treenasimme kyyhkysten kanssa ja saimme Lucalle hyviä tilanteita ja seisontoja. Luulen ja toivon, että takaraivoon jäi taas paljon hyviä asioita hautumaan. Tulemme varmasti käymään Juhan oppeja saamassa jatkossakin. Yllä olevat kuvat on ottanut Sysiässän kennelin toinen jäsen eli Paula Torro. Paulalle kiitokset kuvista, jotka ovat paljon parempia kuin itse suorituksemme oikeasti olikaan, mutta tuosta voi kuitenkin havainnollistaa miten metsästystilanteen oikeasti pitäisi mennä 🙂

Tallenna

Erämiehet vuodelta 1959

matti015

Geeniperimä on tiedossa…. Kuvassa serkukset Kuusamon erämaassa v. 1959. Vasemmalla on Lauri serkku, keskellä Vaari, oikealla Veikko veli ja edessä Aaro. Vaari laihtui kovissa helteissä tehdyllä viikon reissulla yhdeksän kiloa ja Aaro joutui retken päätteeksi  jalkavamman vuoksi sairaalaan. Loppuretkue yöpyi Kuusamon hautausmaalla ja aamulla oli Lauri kuulemma ihmetellyt, että eivätkö nuo muut nousekaan?

Kuvassa on hieno tunnelma ja se herättää ainakin minussa jotain todella nostalgista fiilistä. Ja katsokaa tuota Veikon olkalaukkua, siitä ei voi olla kuin kateellinen!

Tallenna

Latvalinnustus 2016

Saxnäsin tuntureita

Teimme kolmen miehen voimin tammikuun lopussa Ruotsin puolelle suuntautuvan latvalinnustusretken. Itselleni kyseessä oli neljäs topjakt-reissu. Tomilla ja Pasilla reissuja on kertynyt useampia.

Wasaline autokansiLähdimme iltalaivalla kohti Uumajaa ja Saxnäsissa olimme perillä keskiviikkona aamuyöstä. Keskiviikoksi suunniteltu pilkkireissu toteutettiin, mutta harmittavan huonolla menestyksellä. Ainoa paistikalaksi luokiteltava oli Pasin saama rautu. No päivä sujui kuitenkin leppoisasti yön matkustamisesta elpyen. Järvellä teimme myös kunnon nuotion ja reissun ainoat nokipannukahvit. Illalliseksi nautimme Tomin valmistamaa mainiota kermaista hirvikäristystä.

Torstaina jakaannuimme kahteen porukkaan ja Pasi lähti hiihtelemään yksistään ja me Tomin kanssa menimme saman alueen toiselle puolelle. Ajauduimme vain liian ylös tunturiin ja sen saimme syyksi tälle reissulle, että emme lintuja löytäneet. Iltapäivällä teimme vielä uuden lenkin tien toisella puolella ja siellä edestäni lähti metso n. 30 metrin päästä. Hiihtelin metsäautotien pohjaa ja lintu oli tien päässä kääntöpaikalla pienessä männyssä n. rinnan korkeudella. Mutta lintu siis näki minut ennen kuin minä näin sen. Yllättävän lähelle se päästi, mutta tosi vaikea lintua oli bongata tiheän puuston seasta. Päivän saldona n. 7 tuntia ja reilut 12 km  hiihtoa ja yksi lintuhavainto. Illalliseksi lammaspastaa Blancon reseptin mukaan.

Metsäautotien pohjaa oli hyvä hiihdelläPerjantaina päädyimme luvanmyyjän kannustamana uudelle alueelle ja se osoittautui maastoltaan tosi haastavaksi. Lähdimme matkaan kolmistaan, mutta Pasi kyllästyi alkumatkan kovaan nousuosuuteen ja lähti uudelleen tsekkaamaan eilistä aluetta. Tomin kanssa taistelimme itsemme parin tunnin nousun jälkeen lupaavan oloiselle suoalueelle, mutta linnut eivät ymmärtäneet suon erinomaisuutta. Emme saaneet päivän aikana mitään havaintoa linnuista. Sen sijaan kulutimme itsemme ihan loppuun ja ei se rinteen alastulokaan ihan helppoa ollut väsyneenä, taisteluvarustuksessa ja pitkillä metsäsuksilla. Hiihtoaikaa ei tälle päivälle tullut kuin noin 5,5 tuntia ja siinä ajassa kilometreja kertyi vajaat 12, mutta voimat se vei! Tässä Suunto movie lenkistä. Pasin hiihtely oli tuloksellisesti yhtä huonoa kuin meilläkin eli ei yhtään nähtyä lintua. Päivän pelasti taas sauna ja hyvä ruoka. Tomi tarjoili tällä kertaa hirvenlihapullia lisukkeiden kera. Sen verran kova päivä oli, että nukkumatti kutsui jo iltayhdeksän jälkeen.

Latvalinnustaja taisteluvarustuksessaLauantaina päätimme taas jakaantua eri alueille ja itse päätin jäädä hiihtelemään ensimmäisen päivän metsoaluetta. Pojat lähtivät pohjoiseen päin vanhoille tutuille alueille. Yöllä oli myrskynnyt rajusti ja uutta lunta oli tullut yli 30 cm. Pehmoinen, uusi lumi ei helpottanut kulkua. Hiihdin aluksi about samaa reittiä kuin ensimmäisenä päivänä ja metsäautotiellä, lähellä metsohavaintopaikkaa törmäsin tällä kertaa teereen, joka oli lähtenyt kiepistä edestäni. Lintu lensi n. kymmenen metrin päästä sivustani ja laskeutui puuhun. Olin varma, että nyt pääsen yrittämään. Otin aseen selästä ja paiskasin maahan…. samalla lähtivät sukset jalasta ja upposin metriseen lumeen. Yritin kuitenkin sitkeästi ryömiä ja saada linnun näköpiiriin, mutta ilman tulosta. Menin metsän puolella sen perässä muutamia kymmeniä metrejä, mutta sitten kuului teeren pilkallinen tervehdys ja lentoäänet pois. Onnistuin muutamassa minuutissa taas saamaan itseni oikein kunnolla maitohapoille. Se kyllä kuuluu tähän lajiin. Normaalisti hiihtäessä jotenkin selviää ja vauhdilla pystyy säätelemään jaksamista aika hyvin. Mutta kun jotain ylimääräistä tapahtuu, kuten suksen uppoaminen johonkin koloon tai miehen kaatuminen syvään lumeen, niin nopeasti joutuu kuluttamaan vähäiset voimansa loppuun.

Näin päivän aikana vielä pari muutakin lintua, mutta en päässyt siis koko reissulla edes yrittämään osumaa. Poikien reissu oli tuottanut pari paikkaa, mutta valitettavasti yhtä monta ohilaukausta. Törmäsimme jahikavereiden kanssa vielä iltapäivästä samalla alueella ja lopulta hämärän laskeutuessa annoimme periksi. Viimeiselle päivälle tunteja kertyi taas reilut seitsemän ja kilometrejä reilut kymmenen. Illalla nautimme hotellilla illallisen ja hyvältä sekin maistui.

Viimeisen päivän maisemakuvaa

Pari asiaa sovimme laitettavaksi muistiin eli Note to Self:

Ripan mökki (note to self: vältä tätä)Ajoreitti Uumajasta Saxnäsiin on siis alakautta eikä yläkautta, kuten kaikki muistelimme mennessä. Oikea reitti kulkee siis tie No 92 kautta eikä E12.

Mökkiä jouduimme vaihtamaan, koska Ripan ei ollut luvatussa kunnossa eikä siinä ollut luvattua varustusta. Pääsimme Björn -mökkiin ja sitä voi kyllä suositella…. varsinkin kun saunan kiukaan täytimme mukana tuomillamme kivillä 🙂

Saaliin vähäisyydestä huolimatta olimme jälleen tyytyväisiä reissuun ja täytyy toivoa, että seuraavaan topjaktiin ei mene neljää vuotta!

 

Tallenna

Sipinrinne uudelle alustalle

Sipinrinne pyöri 11 vuotta Textpatternin voimalla. Nyt on kuitenkin tehty ensimmäinen isompi mullistus ja alustaksi on vaihtunut WordPress.  Oma roolini on tässäkin ollut melko vähäinen ja suurin työ on tehty taas jmt:n toimesta. Iso kiitos siitä!

Laitoin tuonne Infoon kuvausta sivustosta nykymuodossaan…. tai tulevasta. Pari asiaa on edelleen vaiheessa, mutta halusin ottaa tämän käyttöön, että pääsisin taas päivittelemään unhoon jäänyttä Sipinrinnettä.

Jotenkin tuntuu, että sosiaalisen median välineet, vaikka en mikään innokas some-päivittelijä olekaan, ovat vähentäneet oman sivuston ylläpitämistä. Tästä syystä halusinkin tätä muutosta, että pystyisi mm. yhdistämään Sipinrinteeseen somen välineet ja sitä kautta saamaan taas elävyyttä näillekin sivuille. Ensimmäinen konkreettinen näkymä on tuo Instragramin kuvien tuonti Sipinrinteen sivuille.

Vanha data on tuotu WordPressiin lähes sellaisenaan ja vanhat artikkelit saattavat näyttää vääristyneiltä, mutta en lähde niitä ainakaan isossa mittakaavassa muuttelemaan, vaan olkoot ne osana Textpattern -historiaa. Mielelläni kuulen, jos joku siellä törmää johonkin täysin lukukelvottomaan tarinaan.

Vielä on vaiheessa uuden kuvagallerian rakentaminen. Nyt yläpalkissa oleva linkki johtaa vanhaan toimimattomaan galleriaan, mutta kuten jmt rauhoitteli: ”Pala kerrallaan”.

Vanhemmat jutut Uudemmat jutut

© 2018 Sipinrinne.com