Eilen näkyi ensimmäinen poikue uiskentelemassa Drömmenin rannassa, kun isokoskelo toi jälkikasvuaan näytille. Vielä hautovat Maija ja Janne olivat todella kateellisia ja Janne hyökkäili poikueen kimppuun, kun ne tulivat liian lähelle lokkien pesää. Tänään onnistuin vasta saamaan todistusaineistokuvan poikueesta. Kaukaa tosin, mutta kuitenkin.
Mustakurkku-uikkupariskunta hautoo myöskin vielä. Näiden kauniille suvulle kyllä toivoisi jatkoa ja menestystä. Wikipedia kertoo vain, että niiden pesiminen meren rannoilla usein epäonnistuu, koska ne tekevät kelluvan pesän kaislikon sekaan ja meriveden korkeusvaihtelut tuhoavat pesät. Toivotaan, että näille käy hyvin.