Raippaluodon mökki tehtiin v. 98. Siitä lähtien olen yrittänyt saada onnistunutta kuvaa merikotkasta. Raippaluodossa kotkia näkyi päivittäin läpi vuoden. Täälläkin talviaikaan päivittäin, mutta kesällä harvemmin. Pari kertaa on ollut erinomainen tilaisuus kunnon kuvaan, mutta silloin(kin) on miehessä ollut vikaa. On ehkä nytkin, mutta osansa on kyllä myös putkella. Eilen töistä tullessa oli taas viisi kotkaa Bjarnen verkkojen luona. Keli oli täysin aurinkoinen ja kirkas ja sain rauhassa terassilta niitä kuvailla tuen päältä. Olosuhteet olivat kunnossa, mutta kuvien tarkkuus ei vain ole riittävän hyvä. Kotkia näkee nyt taas päivittäin ja toki tosi luontokuvaaja tekisi suojakojun jäälle, mutta niin pitkälle en sentään vielä ole mennyt. Ehkä joskus…
Varikset ovat olleet kotkien kanssa koko ajan samoilla apajilla läpi talven, mutta lokit puuttuvat edelleen. Ei voi mennä enää kauaa, kun ensimmäiset saapuvat.
9.3.2013 at 09:35
Mahtava siipikuva! Avaan amatöörikuvaajana vähän keskustelua joska raahvikkokin lähtis sanaista arkkuaan raottamaan: – Aurinko alkaa antamaan riittävää valoa, mutta sen myötä, näin kevään korvella, alkaa myös ilma väreilemään. Eli näillä etäisyyksillä suattaapi olla että tarkkaa kuvaa näissä jääolosuhteissa ei tulla saamaan? – Toiseksi putki, pitkä ja valovoimainen. Hinnat on kovat mutta teidän markin ekosysteemi tarjoaa ympäri vuoden herkullisia otoksia. – Viimeisenä practical vinkit: jalustalta, ajastimella tai kaukolaukaisimella ettei tule liipasimesta johtuvaa heiluntaa.
T