Viime yönä tultiin kotiin Brunon kanssa Ruotsin maalta. Aamulla kohtaaminen Lucan ja Tikin kanssa sujui hienosti. Tytöt porukkoineen kävivät moikkaamassa ja kaikkeen uuteen Bruno suhtautui hyväksyvän uteliaasti. Myös Herculeksen kanssa pääsivät leikkimään tosissaan kun meidän urhea Italian vinttikoira voitti arkuutensa.
Pihamaa ja käytävät olivat jo täysin sulana välillä….
Laitetaan tännekin talteen vanha kuva, kun äidin isä eli Rautasen Eino-paappa pääsi pohjoisen reissulle Matin ja Aaron kanssa. Oli kuulemma nauttinut reissusta ja aika usein innostunut myös lauleskelemaankin pienellä houkuttelulla. Tässä kuvassa vietetään tulisteluhetkeä jossain erämaassa. Tunnelmallinen kuva.
Sipinrinteestä näyttää tulevan aika harvakseltaan päivitettävä päiväkirja. Tätä edeltävä päivitys on n. vuoden takaa😲 Haluan kuitenkin näitä samoja juttuja näköjään ainakin itselleni laittaa muistiin ja talteen. Aika monta asiaa ja väittelyä on tässä vuosien aikana tarkistettu Sipinrinteen arkistoista.
2022
Snigel ei mahtunut tänä vuonna Automuseon vintille, mutta onneksi Jurvassa oli vielä tilaa yhdelle ranskalaiselle kulkimelle. Se pääsi talvilevolle marraskuun 13. päivä eli aika myöhäiseen meni. Vähän jo ajaessa jännitti tien liukkaus, mutta hyvin päästiin perille ja auto suojaan. Hankin siihen vielä erillisen peitteen ja kävin auton peittelemässä vielä myöhemmin.
Caya nostettiin samoihin aikoihin eli 17.11. Taas meni vähän tiukille ja varsinkin kun huoltoa joutui odottamaan jonkin aikaan, niin vasta 10.12. pääsi peittelemään veneen talviteloille. Note to self: älä jätä näin myöhälle! Olen aina perustellut myöhäistä nostoa, että vielä tulee kelejä taimenen virvelöintiin. Kelejä on saattanut tullakin, mutta mies ei ole ollut asialla. Kirjattakoon Cayan kohtaan myös, että viime keväänä se laskettiin vesille 21. toukokuuta.
2023
Snigel otettiin ajoon 23.4. ja pääsimme vappuna perinteiselle vappuajelulle poikien kanssa.
Se varsinainen tarinan pääaihe on kuitenkin taas jäiden lähtö. Eli tällä päivämäärällä 4.5. Drömmenin rannat ovat vapautuneet jäistä. Talvi oli hyvin omituinen. Tammi- ja helmikuu olivat todella leutoja ja jäät myös melko heikkoja. Maaliskuussa alkoi talvi ja vielä huhtikuussa saimme ärsyttävän paljon lunta. Jäät eivät kuitenkaan olleet kovinkaan hyvät, mutta silti kylmyys toi tämän ennätystä sivuavan myöhäisen jäiden lähdön. Verkot saimme kuitenkin jään alle jo joulukuun puolella eli 17.12. Verkkoja laitettiin lisää tammikuun puolella myös Västervikiin ja muutenkin paikkoja vaihdeltiin vähän talven mittaan. Viimeiset verkot haettiin pois huhtikuun 6. pv. Ja sumppu ja viimeiset kalat 22.4.
Molemmat veneet ovat vielä pihassa. Saatan laittaa…. Tai saatan olla laittamattakin merkintää, koska ne saadaan vesille.
Yhden sumppuisen päivän jälkeen taas illaksi kirkastuu ja viikonlopuksi on luvattu aurinkoista ja lämpöistä keliä. Siitä täytyy nauttia.
© 2024 Sipinrinne.com
