Kategoria: Elämä (sivu 1 / 11)

Kevätraporttia

Kuten edellisessä artikkelissa kerroin, niin keväinen sää on hellinyt meitä nyt jo muutaman viikon. Aurinkoinen sää jatkui tänäänkin ja kävimme pyöräilemässä kolmen tunnin lenkin ja kilometrejä kertyi parisenkymmentä. Eilen törmäsimme jäätiehen, joka oli lämpöasteiden ja yöpakkasten ansiosta jäätynyt täysin sileäksi luistinradaksi. Tänään otimme toiselle lenkille monot ja retkiluistimet mukaan ja innokkaina olimme lähdössä luistelemaan, mutta valitettavasti jää oli liian pehmeää ja luistelusta ei tullut mitään. Alla kuitenkin kuva tilanteesta, kun Kaija on innokkaana aloittamassa luisteluosuutta. 

Alla on myös kuva jäniksen pojasta, johon törmäsin, kun ajoin kärryä paikoilleen tallin päätyyn. Ilmeisesti niillä on ollut pesäkolo, jossain vanhan kärryn alla. Toinen poikanen kömpi edellä ja piiloutui mättääseen parkkipaikan viereen, mutta tämä jäi ihmettelemään pehtoorin puuhia.

 

Muuta raportoitavaa on vielä lintujen osalta eli joutsenia ja hanhia näkyy päivittäin. Samoin merikotkat ovat aktiivisesti liikkeellä. Lokkien määrä ja ääni lisääntyy päivä päivältä ja niillä on selkeästi pesintäpuuhat alkamassa. Ensimmäiset kurkien huudot kuuluivat jo pääsiäissunnuntaina eli aprillipäivänä 1.4. Jäätä on vielä melkoisesti, mutta aika haperoa se jo on. Pitkä matka on kuitenkin vielä ennen kuin Drömmenin rannat vapautuvat jäistä. Jos viime vuonna oli ennätysmyöhään 3.5., niin tänä vuonna mennään kyllä pitkälle toukokuuta ennen kuin jäät ovat lähteneet. 

 

Läskipyöräilyä saaristossa

image1.jpeg

Tänään melkein neljä tuntia pyöräilyä saaristossa. Osa virtapaikoista on jo sulana eli täytyy kyllä tietää missä liikkuu. Nämä omat rannat tiedän, mutta kun lähtee länteen päin ajelemaan, niin siellä on virtapaikkoja, joista ei itselläni ole tietoa. Törmäsimme avuliaaseen saaristolaiseen, joka neuvoi meille kelkkareitin saaren halki ja kertoi myös omat kokemuksensa vaarallisista kohdista. 
 
Alla on kartta meidän reissusta. Kilometrejä ei tullut niin kuin parikymmentä, mutta ulkoilutunteja riittävästi. Upea aurinkoinen kevätsää jatkuu nyt jo kolmatta viikkoa!
 
image2.jpeg

Alvar ja Eliel

  

Tässä muutama Jossun marraskuussa ottama kuva veljeksistä. Kiitos Jossu 🙂

Hyvää itsenäisyyspäivää #kiitos

 

Alla on Kaijan paapan Eino Panulan kirje, jonka hän on kirjoittanut Ilomantsissa 5.11.1939 eli juuri Talvisodan kynnyksellä. Ilmeisesti liikekannellepano oli jo annettu ja miehiä vietiin rajan tuntumaan. Eino Panula kaatui tammikuun 6. päivä 1940. Haudan lepoon hän pääsi vasta välirauhan aikana toukokuun 22. päivä 1940. Alla on myös hänen lähettämänsä kortti Kaijan isälle joulukuussa 1939, kun sota oli jo käynnissä. Myös kuolinilmoitus on säilynyt tallessa.

Olkoon tämä teksti ja nämä kuvat oma kiitokseni ja kunnianosoitukseni Suomen sankareille ja  100 vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Kiitos!

 

 

Tässä kirje tulkattuna, jos oli vaikea lukea tekstiä:

11. kuun 5 p:nä 19_ _

Parhaimat terveiseni teille sin kotiin.

Niin nyt minä koittan sinulle sinne kotiin rakas Siiri ja Raili ja pojat kirjoittaa muutaman rivin kun tässä ei ole muutakaan hommaa vaikka ei sillä jotta ei täällä sitä koskaan liikaa ole. Mutta kuinka te siellä kotona tulette oikein toimeen. Sinulla on siellä niin paljon hommaa erittäinkin aamuisin kun sitä Eskoa pitää sinne kouluunkin vielä rustata. Mutta älä hyvä Siiri vain kaikilla asioilla itseäsi rasita. Jätä kaikki muu tekemättä kun vai saat välttämättömän tehryksi jotta sä Siiri vain pysyisit terveenä. Kyllä minä täällä pärjään aina kun te siellä kotona vain. Minä olisin pian tullut kans silloin lomalle kun Marttilan Jaakkokin mutta kun minulla oli vielä niin kova yskä jottei sitä sentähren oikein sopinu lähtiä jotta sen saa pois vaikka nyt ei mulla enää paljon ole sitä kun minulla on yskän tippoja oikein hyviä ja kyllä ne näyttää auttavan ja kyllä minä tulen taas ensi viikolla käymään kotona jos vain vielä vain pääsee kun nyt vain nährään miksikä tämä aika rupiaa kääntymään.

Mutta älä sinä rakas Siiri vain rupia minua murehtimaan sillä minä koitan täällä olla teille turvana ja seison isänmaan vartiana jotta sinä Siiri saisit olla lasten kanssa rauhassa. Täällä ei minulta puutu mitään muuta kun kun se että te siellä kotona rakas Siiri ja lapset olette mielessä ja kuinka se paappa siellä nyt saa teille niitä heiniä ajetuksi. Täytyy vaikka jotakin siellä pyytää joka menis myllyyn ettei se siellä vain loukkaannu. Eikö Huukoa saisi jotta se menisi jotta saisi niitä vehnä jauhojakin ja pankaa sitten rukiitakin ja ohria vaikka voin minäkin tulla hyvin piankin. Niin ehkä lopetan nyt tällä kertaa tähän. Täällä sitä aina vielä ollaan ja hyvästi nyt vain ja voikaa hyvin. Aina sinua muistan. E. Panula

Sano Viljolta terveisiä.

Kenttäposti

Osote

Alik Eino Panula

V KTR

Kevään vakiovieras

Tämä otus on näköjään tehnyt pesän meidän rantaan. Håkku soitti jo eilen ja kertoi nähneensä sen köllöttelemässä niemen kärjessä ja siellä se oli taas aamulla. Tuntui nauttivan elämästään!

Vanhemmat jutut

© 2018 Sipinrinne.com