Vaari sai Seinäjoelta hyvän tarjouksen trailerin tekijältä, joka lupasi 1500 kg kantavan trailerin edukkaalla hinnalla. Trailerin piti olla valmiina alunperin syyskuun loppuun mennessä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Ostaja ei silti ollut huolissaan pienestä viiveestä, koska vene oli hyvässä turvassa asennusfirman pihassa Ähtärissä. Vaari kävi lähes päivittäin etsimässä ja ihmettelemässä traileria ja jossakin vaiheessa lokakuun alkupuolella trailerin rungosta sitten saatiin ensimmäiset silminnäkijähavainnot ja kuume alkoi nousta… joko pian.
Piinallisen odottelun ja Vaarin ahkeran ja ankaran painostuksen alla traileri lopulta luvattiin valmistuvan keskiviikkona 14.10.2009 (laitetaan varmuuden vuoksi tuo vuosilukukin niin ei tule väärinkäsityksiä). Vaasassa oltiin valmiina, Ähtärissä oltiin valmiina…. Seinäjoella ei. No eipä vieläkään hätää, onhan tässä viikkoa aikaa. Torstaina traileri piti katsastaa, mutta tekijä lähti katsastusasemalle vähän liian myöhään ja ei ehtinyt katsastaa sitä. No eipä vieläkään hätää, koska hän lupasi hoitaa sen perjantaina…. mutta mutta… hän ei ehtinyt asemalle vieläkään ajoissa, joten ei onnistunut.
Sovimme Ähtäriin seuraavaksi päiväksi tiistain 20.10.2009, jolloin tulisimme hakemaan venettä. Teppo otti vapaaksi iltapäivän ja sovimme lähdön heti puolen päivän jälkeen. Traileri saatiin ilmeisesti katsastettua tiistaina, joten kaikki olisi voinut onnistua, mutta sitten ilmeni papereitten kanssa ongelmia. Tässä kohtaa joutuu hieman arvailemaan, mutta traileri on tehty vanhaan runkoon ja jollakin tavalla runkonumerot ja rekisterinumerot olivat ristissä ja papereita ei saatu ulos. Vaasan päässä otettiin jalka pois kytkimen päältä ja sammutettiin moottorit ja soitettiin masentuneena Ähtäriin peruutussoitto.
Keskiviikkona vallitsi edelleen epävarmuus, mutta lopulta puolilta päivin Vaari ilmoitti, että kaikki on kunnossa…. melkein. Kaikki oli kuitenkin sovittu ja minuuttiaikataulu rakennettu, joten päätimme lähteä kohti Ähtäriä. Matkalla tuli huojentava tieto, että traileri on kilvissä. Haimme sen Seinäjoelta ja siinä vaiheessa jouduimme toteamaan, että laite on kyllä kilvissä, mutta paperit puuttuvat edelleen. Laitoimme kuitenkin trailerin perään ja lähdimme kohti Ähtäriä. Vaari hoitaisi paperiasiat sillä välin kuntoon.
Vene oli pihassa valmiina odottamassa rullien päällä. Ryhdyimme vetämään venettä trailerin päälle ja alusta lähtien se oli käsittämättömän vaikeaa. Vinssi oli aivan liian pieni lelu, jonka pyörittäminen oli todella raskasta ja joka lopulta ei edes kestänyt veneen vetämistä, vaan hajosi. Tuomolla oli kuitenkin liinoja, joilla vedimme venettä sentti sentiltä trailerin päälle…. kunnes traileri nitkahti keskeltä ja perä painui maahan. Siinä sitten miehissä mietimme, että onkohan tuo kippiominaisuus vai hajosiko se. No sehän hajosi. Tutkimme kuitenkin tilannetta, että jos saamme veneen riittävän eteen, niin runko ehkä tasaantuu…
Tässä vaiheessa tulivat eteen trailerin muut puutteet. Etuosassa oleva vinssin kiinnikepala oli hölmösti rakennettu. Vinssi oli aivan liian alhaalla veneen keulakoukkuun nähden, joten hennon vinssin vetosuunta oli siis myös väärä. Trailerin etupyörä oli pienin ja halvin mahdollinen, joka ei voi kestää 1500 kg veneen painoa. Lisäksi sitä ei pystynyt pyörittämään, kun siirsi keulapalan aivan etuasentoon. Keulan kiinnikepala oli tosi loiva kaari, joka oli päällystetty puutarhaletkulla ja voin amatöörinäkin vakuuttaa, että sellaista veneen keulaa ei ole, joka siihen sopisi. Lisäksi jouduimme toteamaan, että traileri oli auttamatta liian lyhyt 6,35 metriselle veneelle.
Tässä vaiheessa teimme päätöksen, että laitamme veneen takaisin pukkien päälle ja palaamme kunnollisen trailerin kanssa. Veneen takaisin saamisessa tarvittiin yhtä Jeeppiä, yhtä Hiacea ja neljää miestä. Lopulta saimme veneen kuitenkin turvallisesti takaisin pukkien päälle. Siinä vaiheessa ilmeni vielä, että trailerin rullat olivat myös leluja. Ne eivät olleet ilmeisesti pyörineet ollenkaan, vaan vene oli hinattu niitä vasten ja kitka sen mukainen. Olin kyllä pyytänyt muovisia rullia, mutta sellaisia siinä ei siis ollut.
Samalla toisaalla: Vaari oli sopinut trailerin tekijän kanssa treffit puoli seitsemäksi trailerin papereitten saamiseksi ja sen maksamiseksi. Tässä tulee tarinan ensimmäinen hyvä asia. Puolen tunnin odottelun jälkeen Vaari joutui toteamaan, että tekijä ei tullut paikalle ja niin jäi paperit saamatta, mutta jäipä myös traileri maksamatta.
Paluumatkalla soitto Jukalle ja sen jälkeen soitto JSI:lle ja jo ennen Alavusta olimme uuden JSI-2000 trailerin omistajia. Tämä epäonnistunut kapistus palautettiin illan hämärinä tunteina tekijän pihaan. Jos kiinnostuitte tuosta trailerista, niin se saattaa olla myynnissä 😉 Yhteystiedot tekijään saa minulta!
JK 22.10.2009 klo 23.30!
Tepon hermot riittivät muutaman kuvan ottoon ja tässä pari malliksi. Ensimmäisessä vene on saatu trailerin päälle ja tästäkin kuvasta näkee kuinka traileri auttamatta jää lyhyeksi, vaikka se on saatu jo lähes ääriasentoon.
Tässä toisessa kuvassa venettä ollaan juuri siirtämässä takaisin pukkien päälle. Arvaatte veneen asennosta, että Pehtoorin hermoja koeteltiin.
