Työt ovat alkaneet, kelit muuttuneet syksyisemmiksi ja perhokalastuskausi lähestyy auttamatta loppuaan. Mutta toisaalta se tarkoittaa, että metsästyskausi lähestyy. Saas nähdä joko sitä tänä syksynä onnistuisi ampumaan ensimmäisen riistalaukauksensa. Aseet on nyt hiottu kuntoon, panokset hankittu ja josko vielä ensi viikolla kävisi vähän treenaamassa kiekkoja niin voisi olla Blackielläkin toivoa saada testata noutokykynsä aidossa tilanteessa sitten ensi viikon lauantaina.
Metsästysoikeuden olen nyt onnistunut hankkimaan sekä Jurvaan että Kurikkaan. Valitettavan kauas joutuu aina lähtemään, mutta onpa kuitenkin paikkoja mihin mennä yksinkin. Lopullinen tavoite on kuitenkin se, että saisi metsästysoikeuden mökkimaastoon Replottiin. Jotenkin tällaista “kansallisromantikkoa” viehättäisi ajatus, että saisi mökiltä päin aamulla heittää haulikon olalle, Pimiä matkaan ja eikun metsälle. Se voi kuitenkin olla kovan työn takana. Seuraavaa kautta ajatellen täytyy yrittää selvittää mahdollisuuksia.
Sorsastuksen aloitukseen pääsen kuitenkin Kaken kanssa Orismalaan. On se parempi saada se ensimmäinen pudotus jonkun kokeneemman matkassa kuin yksistään. Enhän edes tiedä mitä sille linnulle pitäisi tehdä. Todennäköisesti ottaisin fileerausveitsen esiin ja yrittäisin fileerata sitä ahvenen tapaan. Voi olla ettei onnistuisi 😉 Saas nähdä miten miehen ja koiran käy.
Eikä se perhokalastuskaan vielä ole tältä kaudelta ohi. Ainakin yksi Huopanan reissu ja Kuusingin reissu on vielä tiedossa. Samoin edessä on toki myös hauen ja meritaimenen syyskalastusta mökiltä käsin.
