Tuuli oli tänään aikasten lailla kova. Se puhalsi suoraan lännestä n. 20 m/s. Iltapäivällä kännikkä soi ja ruudussa näkyi mökkinaapurin nimi. Jo siinä vaiheessa arvasin, että jotain on tapahtunut Replotissa. Frekka kertoi, että Busterin peräköysi on irronnut rannasta ja vene on nyt pelkän poijun varassa. Mitään muuta vahinkoa Frekka ei kuulemma havainnut, kun hän yritti kiikareille tutkia Bussea.
Ei auttanut kuin lähteä kesken töistä ja mennä pelastamaan venettä. Kun pääsin perille niin vahinkolistaan sai lisätä hajonneen ja irtipäässeen laiturin. Nyt apuun saatiin sitten lähinaapuri ja hänen kaverinsa. Neljään mieheen saimme laiturin hinattua turvaan. Lisäksi kävin lyhentämässä Busterin etuköyttä, joka oli kiinni poijussa ja laitoin perästä rantaan vielä toisen turvaköyden. Sitten soittelemaan apujoukkoja paikalle, koska en uskaltanut jättää Busteria enää poijun varaan, joka sekin oli siirtynyt muutaman metrin! Kaija ja Teppo tulivat hätiin ja porukalla saimme veneen helposti lahden pohjukan pöheikköön turvaan.
Koko hommassa eniten potutti tuo poijun ankkuroinnin pettäminen. Ostin siihen oikein tehdastekoisen painon, joka oli vieläpä luokiteltu suuremmalle veneelle kuin Buster XL. Ja silti se antoi periksi. Ilmeisesti veneeseen kohdistui liian kova tuuli, koska se oli myös perästä kiinni ja tuuli pääsi puhaltamaan lähes kylkeen.
Nyt täytyy rannassa viettää taas pari tuumaustuntia varmemman ratkaisun löytämiseksi. Uutta laituria varten on jo värkit olemassa, mutta sen rakentaminen siirtyy kyllä ensi kevääseen, koska veden pitäisi olla huomattavasti alle normaalin. Nyt vedenkorkeus hipoo koko ajan lähes 50 cm plussaa. Ehkä se pelkkä poiju, jonka varassa vene saisi vapaasti tuulen mukaan pyöriä, olisi paras ratkaisu.
