Buster-uistelu käytiin lauantaina. Herätys oli aamulla klo 07.00 ja aamupalan jälkeen lähdimme kisapaikalle. Kaikkiaan venekuntia ilmaantui paikalle 45 eli suurin piirtein saman verran kuin muinakin vuosina. Kun saimme muut kilpailijat lähetettyä järvelle ja kisatoimistossa hommat kuntoon niin pääsimme myös itse uittamaan vieheitä. Kovin oli tapahtumiltaan hiljainen päivä. Muutaman venekunnan kanssa soiteltiin päivän mittaan ja hiljaista tuntui olevan heilläkin. Siinä vaiheessa jo luultiin, että tulee ennätys kalan vähäisyydessä. Mutta vielä mitä! Voittajaksi yltänyt venekunta sai yli 24 kg haukea ja vieläpä toistakiloisen taimenen! Siitä on monta vuotta, kun kisassa on viimeksi saatu taimen. Nyt myös kaksi muuta venekuntaa saivat sellaisen. Muutenkin kisan kärki kyllä erottui selkeästi. Yhteensä kalaa saatiin 169 kiloa, josta haukea 92 kg, kuhaa 74 kg ja kolmen taimenen yhteispaino oli 2,7 kg. Lehtineva & Telatie venekunta sijoittui sijalle 31, yhdellä puolentoista kilon hauella. Me emme siis olleet viimeisiä 😉
Järjestelyt ja jopa tuloslaskenta (kiitos Jukan tarkkaavaisuuden) onnistuivat ihan hyvin. Eilisen perusteella tuntuu taas, että kisat saavat ensi vuonna jatkoa.
Sunnuntaina lähdimme koko poppoo metsään lenkille ja sen päälle keitimme vielä nuotiokahvit Jukan ja Merjan tulihuoneessa. Laitos on saanut lempinimen “Simulaattori”. Se toimii sekä lappisimulaattorina että Sipinrinne-simulaattorina. Eli siellä pystyy lievittämään elävän tulen ääressä ja savun hajussa meihin aina säännöllisesti iskevää erämaakaipuuta.
PS! Sen verran vielä, että ensimmäistä kertaa kähmäsin oikein kunnolla digikameran kuvien siirrossa ja onnistuin kadottamaan kaikki viikonlopun kuvat. No hetken googlettamisen jälkeen löysin ilmaisen softan, jolla onnistuin palauttamaan muistikortilta poistetut kuvat. Tätä ArtPlussan softaa voin siis huojentunein mielin suositella.
Toki aiomme mennä taas itsekin mukaan kisaan. Emme ole koskaan kovin ylös tuloslistalla kivunneet, mutta mukana olemme olleet joka vuosi sen jälkeen, kun uistelimme eräänä vuonna kilpailun ulkopuolella ja saimme kisan suurimman kalan; lähes 10 kiloisen hauen. Tietenkään tuollaisia otuksia emme enää sen jälkeen ole saaneet. Ehkä tulevana lauantaina saamme…
Mitäs sanotte tästä? Raahvikolla on virtaa. Eilisillan mittaan syntyi Sipinrinteen maailmaan myös ensimmäiset mulloset!
Vesi yrittää vuosi vuoden perään tehdä lähempää tuttavuutta tuon Välisuvannon lumoavan kiven kanssa. Välillä vesi hyväilee sitä vain kainalosta kutkutellen ja toisinaan taas päälakea silitellen. Syksyllä kiven sileäksi hyväilty pinta kuivuu kokonaan, talveksi jäät muuraavat sen ympärille valkoisen kauluksen ja keväisin vesi liekkimielisessä riemussaan upottaa koko kiven alleen. Sieltä se kuitenkin nousee kesäksi pintaan aina uudelleen ja uudelleen. Ja muodostaa oman akanvirtansa ja suojansa Huopanan kauniille asukille.
