Perillä laavulla klo 7.30. Ensimmäistä kertaa 12 vuoden aikana oli rosmo käynyt. Mitään isoa ei oltu viety, mutta sisään murtauduttu ja tavaroita heitelty pitkin rinnettä. Harmittaa! Nyt taidamme kuitenkin ottaa kolmen tunnin tirsat ja sitten kalalle.

Kävimme Kaijan kanssa kävelemässä Kuusingin rantoja itsenäisyyspäivän aattona. Joki oli lähes kokonaan vielä auki ja vesi todella korkealla! Ilmeisesti voimalaa juoksutetaan näin talvella enemmän. Oli hienoa nähdä joki talvimaisemassa ja kuitenkin ilman jääpeitettä.

Kuvasin joesta taas niitä kalastuksen kannalta tutuimpia paikkoja, mutta kovin vaikea se on saada oikein onnistuneita kuvia tähän vuoden aikaan. Kaamos, pilvinen taivas, sumppuinen keli ja kokematon kuvaaja eivät ole mikään otollisin yhdistelmä. Kuusingin galleriasta löytyy nyt kuitenkin muutama uusi kuva talvisesta Kuusingista.

Pitkähköön venyneen yön jäljiltä viimeisen päivän herätys tapahtui puolelta päivin. Aamupalan jälkeen kalasteltiin lupa loppuun Jari välissä Pystykallio – Paljakan lampare ja Juhku välillä Pikku Vihtamutka – Sipinkosken niska. Ei tapahtumia, vaikka keli olikin mukavasti sumppuinen ja tipauttipa tuo muutaman pisarankin. Illaksi taas kirkastui juuri ennen Kuusingin Kuningastaimen-kalakisaa. Ilmoittautuneita oli kuulemma yli sata. Leirintäalueella käytiin kyselemässä viimeiset kuulumiset ja tunnelmat kisan alkuhetkillä. Nöyrä kiitos, ensi kesänä taas nähdään. (Juhku)

Kello on 04.15 ja keli jatkuu harmaana. Vesisade ropisee laavun kattoon. Tulet ovat taas sellaiset, että näkyvät Posiolle asti. Masuunissa hävitetään tyhjät Karhutölkit. Padassa lämpenee rommivesi. Kalastuksesta sen verran, että jostain kumman syystä taimenet eivät ymmärtäneet täydellistä Sarvijaakko keliä. Huomenna päivällä vielä yritetään ja sitten illalla kotia kohti.

Istumme Pystykalliolla, keli on sumppuisen harmaa… minkähän perhon laittaisi puolenyön laskuun?