Tiistain aloitimme testaamalla paikallisen hieronnan tason. Rantatien päässä on parisenkymmentä hierontapaikkaa, jotka ovat vieri vieressä olevia katoksia. Meidät bongasi jo alkutaipaleelta yksi innokas myyjä, joka onnistui työssään. Otimme molemmat palaneen ja herkän ihon vuoksi Alloeveera-käsittelyn ja jalkapohjien hoidon. Kaijalle tehtiin lisäksi kasvohoito, manikyyri ja pedikyyri. Koko hoidon kustannus oli yhteensä alle 30 euroa. Samalla reissulla kävimme kuvailemassa paikallisia apinoita, jotka ovat yllättävän kesyjä. Iltapäivällä teimme vielä aivan turhan reissun Krabissa oleviin ostoskeskuksiin Outlet Villageen ja Tescoon.


Keskiviikkona oli vuorossa snorklausreissu vol 2. Nyt suuntasimme Phi Phi-saarten ympäristöön. Korallit eivät täällä olleet aivan yhtä hienoja kuin Koh Haalla, mutta hienoja kokemuksia saimme täälläkin. Pysähdyimme kolmeen paikkaan, joissa oli mahdollisuus snorklata, mutta opasten kömmähdyksen takia emme päässeet ensimmäisessä paikassa veteen asti lainkaan. Se saattoi olla kyllä hyväkin asia, koska meduusoja oli tosi paljon ja ne aiheuttivat vedessä olijoille tuskaisia kosketuksia. Nyt mukana oli myös kertakäyttöinen kamera vedenalaiseen kuvaamiseen. Alla muutama näyte, jotka eivät valitettavasti laadultaan ole kovin hyviä. Jos tätä hommaa enemmän harrastaa, niin se kunnon kamerasuoja tai erillinen vedenkestävä kamera olisi oltava.

Torstaiksi hommasimme laivaliput Phi Phi-saarelle. Meidät noudettiin aamulla hotellilta ilmastoidulla pikkubussilla, joka vei meidät Krabi Townin satamaan, josta laiva vei meidät Phi Phille. Matkaan meni n. 1,5 tuntia ja aurinkoa oli mukava ottaa kannella, kun tuuli vähän jäähdytti ihoa.

Saarella kiertelimme putiikkeja ja istuskelimme kahviloissa ja rantabaareissa, mutta aurinkoa siellä ei pystynyt ottamaan. Kuumuus oli niin valtava, että jopa me hakeuduimme varjoon aina kun mahdollista. Paluumatkalla sitten taas istuimme laivan kannella. Takaisin hotelliin meidät piti viedä samalla pikkubussilla, mutta paluumatkalaisia oli vain muutama, joten tuo auto ei sitten lähtenytkään vaan meidät ohjattiin jonkinlaisen kuorma-auton avolavalle. Ilmastointia ei ollut, mutta tuuletus pelasi erinomaisesti. Taittui se matka tuollakin välineellä 🙂

Perjantaina kävimme aamulla paikallisen tohtuurin luona, joka antoi Piialle kovan lääkityksen korvatulehduksen hoitamiseen. Sen jälkeen suuntasimme pitkähäntäveneellä läheiselle Rileyn rannalle, joka on mantereella, mutta sinne ei pääse muuta kuin vesiteitse. Sekin ranta todettiin maisemineen erinomaisen hyväksi.

Lauantai aamun vietimme hotellin altaalla itseämme grillaten ja loppuväritystä ottaen. Haikein mielin lähdimme paluumatkalle ja totesimme, että viikko tällaisessa paratiisissa on liian lyhyt aika!