1.-5.7.2004 Mukana JMT & jml
Päiväkirja valitettavasti Vaasassa ja nämä rivit kirjoitetaan jälkikäteen tiedoksi.
Vesi aikastenlailla korkealla, kelit lähet helteiset. Raju ukonilma perille tultaessa (leirintäalueella). Taimenista ei havaintoja. Juhkulle ensin n. 35 cm harri, joka paistettiin ja Jarille seuraavana päivänä n. 40 cm harri, josta saatiin hyvä keitto. Muilta osin normaalia leiri- ja kalastuselämää. (Jari)
2.-8.8.2004 Mukana JMT & jml
Perillä maanantaina n. 21.00 aikoihin. Tullessa kävimme Jokijärvellä turistiretken tekemässä. Pari kävelyä autolle, että saatiin kaikki tavarat, mm. moottorisaha.
Tiistaina armoton työpäivä; pihan siivous, puiden teko, vessan tyhjäys. Nyt leiri valmiina syksyn 10 v. juhlia varten.
Illalla kalalle vähän klo 18 myöhästyen kun Aaro tuli leirille ja viipyi muuten pari yötä. Mainittakoon, että ruokana poron sisäfilettä ja valkosipuliperunoita. Kellään ei mainittavia kalatapahtumia.
Keskiviikkona aamupalan (klo 12-13) jälkeen kalalle. Jari Pystykalliolle ja Juhku Hanhivirtaan. Noin klo 14.00 aikaan radio räsähti ja sieltä kuului kauhea Juhkun kiroilu. Hanhivirran yläpäässä oli ensimmäinen Kuusingin taimen ollut kiinni n. 30 sekuntia, mutta irtosi. Kala oli kiinni harmaan ruskeassa Sarvijaakkomaisessa (ilman sarvia) perhossa. Jari onnitteli kuitenkin ensimmäisestä tuntumasta Paanajärveläiseen. (Jari)
Lampareella kävi mosauttelemassa tuttuun tapaan isoja Taimenia. Jari vaihtoi Pintabomberiin ja siirtyi lampareen yläpäähän. Silloin puhelin räsähti ja kuului maagiset: “Kala kiinni!” Muutama nopea viestin vaihto: ”Onko vielä?”… ”On”… ”Onko Taimen?”… ”ON”… ”Mä lähden juoksemaan”… ”Joo”. Vanhahko, joskin suhteellisen hyväkuntoinen mies rynnisti yli kantojen, kelojen ja soiden itseään säästämättä, sanoisinko pyyteettömästi auttamaan ja antamaan arvokkaita neuvoja ensikertalaiselle. Mies löytyi keskeltä Hanhivirtaa varsin rauhallisen, joskin ”lähes” tyytyväisen oloisena. Tilannearvio osoitti, että kala roikkui rauhallisena alavirrassa. Siispä oli aikaa kuvata molemmilla kameroilla todistus- ja nettiaineistoa. Sitten oli koukkaamisen vuoro. Jari näki kalan ensimmäisen kerran ja antoi vahvan asiantuntijalausunnon: “n. 2 kg:n kala”. Juhku oli jo nostanut oman arvionsa lapsekkaasti 3,5 kg:oon. Jarikin nosti toisen näkemisen jälkeen jo rohkeasti 2,5 kg:oon. Muutaman syöksyn jälkeen kala suostui koukkausetäisyydelle ja Jari lähti kantamaan kalaa rantaan. Juhkun ainut neuvo oli: ”Vie sitten riittävän kauas!” Kala kannettiin lähes Paljakanvaaran puoleenrinteeseen ja sitten alkoi riemukas toistensa kehuskelu ja voiton tanssi. Lopuksi kala ymmärrettiin mitata ja punnita: 67 cm ja 3,5 kg (!). Aloittelijan tuuria 🙁 tuo painoarvio. Kala kuvattiin joka kantilta ja vielä piti Jarin yrittää hetken aikaa kalan kaveria, mutta ei tulosta.
Leirillä kala fileoitiin, ruodoista keittovärkki, toisesta puolikkaasta huomiselle loimutaimenta, toisesta fileestä keittovärkki ja pieni pyrstöpala alkuruoaksi ja vielä siivu riitti graavitaimeneksi. Juhkun 9 vuoden uurastus oli palkittu! (Jari) (Videopätkä n 4 Mb)
Torstaina ylävirrassa akkuja lataamassa ilman tapahtumia. Loimutaimenen jälkeen Jaria väsytti (eilinen juhliminen?) niin ettei edes iltakalalle. Juhku kävi kalastamassa Pystykallion, Hanhiniskan ja Hanhivirran ilman tapahtumia. Omituisinta oli ettei koko päivänä tavattu muita kalastajia Särkisuoran ja Sipinlampareen välillä. (Jari)
Perjantai 6.8.
Aamu venähti liekö syynä väsymys tahi muu vastaava. Graavitaimenta, pekonia ja silleen. Jari Pystykalliolla ja Juhku Hanhiniskalla. Jarilla pirun hyviä heittoja monta, Juhkulla muutama bongattu taimen niskalla. Loppupäivä tiivistä yhteiskalastusta Hanhivirrassa, jossa Juhku hoksas taimenen muljaavan värekivien kohdilla. Vaan eipä kelvannut Sarvijaakko jos ei Turistiperhokaan. Ruoaksi kovin edellisistä poiketen pataa kera papujen, no kerrankos näinkin.
Ruoan jälkeen pojat päätti, notta mollahan tultu kalalle ja että lähdettäisiin tekemään perinteinen Pystykallion ilta. Näin tehtiinkin. Siellä tavattiin herra Inget: sen partaisen Teijon (Taivalkoski) veli johon oltiin tutustuttu jo aiemmin. Parin laskun jälkeen tämä lähti Hanhivirtaan ja Jari könysi jokeen. Juhku yritti tunnelman luomiseksi viritellä tulia kunnes kesken pahimman tuuhastuksen kuului joelta kummallisia ääniä; kuin joku olisi kaatunut. No eipä hätää Jari pystyssä – mutta. Radiosta kuuluu tyynen varmasti: ”Kala kiinni”. Ei semmoinen sovittu ”Kala kiinni” vaan kokeneen varma ”Kala kiinni”. Joen penkalta kuului samaan aikaan: ”Perskele” ja Juhku säntää jokeen. Valokuvaukset ja muut ja Juhku koukkaa elämänsä ensimmäista kertaa Jarille taimenen, 59 cm ja 2,2 kg, perhona ennenkuulumaton Musta Jaska. Kuin kruunuksi jo täydelliselle retkelle saatiin laavun kattoon piirtää jälleen uusi kuva. Hyvää yötä ja kiitos Kuusingille. (Juhku)
Kello on 06.35 ja nyt jo Jaria väsyttää… (Jari)
Lauantaina 7.8. päivällä käytiin heittämässä öiset fileet pakkaseen ja samalla ylävirrassa kalalla. (Jari) Jari aloitteli Särkisuoralta ja Juhku suuntasi Pikkuvihtamutkiin. Jari huuteli puhelimeen menevänsä jo laavulle kun Juhku siirtyi vielä Puustapudonneen suoralle. Suoran puolivälissä, keskivirrassa olevan kiven kohdalta heitettyyn vihreään Uppo Bomberiin otti kiinni kirkas taimen. Vapa pystyyn, kala ilmaan ja perho irti. Perrrrrr… taas todettiin, että ei se taimen ota päivällä eikä kirkkaalla kelillä – ja taas otti. Poutaa ja auringonpaistetta, lämpöä n. 25 astetta. Kala muuten arviolta 2-2,5 kg. Ruoaksi taimenkeittoa Pystykallion tapaan. (Juhku)
Vielä iltareissu Pystykalliolle, jota saatiin taas kalastaa kahdestaan. Taimeniin ei kosketusta. Nyt (klo 00.30) viimeisen illan rommivedet kiehuu ja aamulla kotia kohti. Yleisarvio reissusta: “Ei ihan huono” (Jari)
2.-5.9.2004 Sipinrinteen 10-vuotisjuhlat
Perhe Telatie (Jukka, Merja, Jani ja Ville) ajoi Kuusamoon jo torstai-päivän kuluessa ja he majoittuivat Sipinrinteeseen illalla. Perhe Lehtineva (jml, Kaija, Susku, Julia, Teppo ja Blackie) ajoi torstai-illalla Kuusamoon ja majoittui yöllä muutamaksi tunniksi leirintäalueelle. Siitä sitten aamulla laavulle pekonin paistoon.
3.9.2004
Perjantai vietettiin kalastelemalla Pystykalliolla ja Hanhivirrassa ja kaikille jonkin kokoista harjusta saaliiksi. Ikimetsän ikineidot viettivät päivää patikoiden ympäristössä. Jälleen kerran Hanhiniskalla bongattiin kasapäin taimenia. Illalla tehtiin loimulohta (kotoa kannettua) ja paisteltiin makkaraa. Eli vietettiin mukavaa leirielämää
4.9.2004
Viralliset 10-vuotis juhlat vietettiin lauantaina. Juhliin osallistuivat tietenkin koko retkue ja vieraiksi saimme lisäksi Aaron sekä maanomistajaperhettä edustivat Karvosen Tellervo ja Vesa. Osanottajajoukko oli pienentynyt suunnitellusta erilaisten syiden takia, mutta hienosti juhlat kuitenkin sujuivat virallisia juhla- ja kiitospuheita myöten. Tarinoita kerrottiin useita ja joskus jopa useita samanaikaisesti;) Illalla vieraiden lähdettyä kävimme vielä Paljakan huipulla varmistamassa, että venäläisten vartiotornit ovat pysyneet paikallaan.
5.9.2004
Aamulla taas aikainen herätys ja leirintäalueen saunan kautta menimme nauttimaan Kertun valmistamat hienot lohikeitot Sinirantaan.