Susku starttaa huomenaamulla kohti kotia. Näin nopeasti se aika sitten vierähti. Lähtötunnelmista kirjoitin parikin juttua (Ensimmäinen lentämässä pesästään ja Susku Norjaan) kolme-neljä kuukautta sitten ja huomenna illalla yhdeksän jälkeen saa levittää punaista tervetuliaismattoa Vaasan lentoasemalle.
Susku on kirjoitellut blogiinsa parikymmentä artikkelia ja kuviakin on kertynyt lähes 100. Ne kaikki ovat myöhemmin vielä arvokkaita muistoja tuosta reissusta.
Suskulle itselleen kokemus on varmasti ollut melkoinen; ensimmäistä kertaa pidemmän aikaa poissa kotoa eikä edes pääse käymään viikonloppuisin kuten pääsee jos lähtee opiskelemaan. No tässä tapauksessa Mese, Skype ja GSM ovat toimineet lähes päivittäin, joten yhteyttä olemme kyllä pitäneet. Toisaalta ei varmasti ole alussa helppoa ulkopuolisen sopeutua aivan vieraan perheen elämään… ja juuri kun on sopeutunut, niin sovittu aika on vilahtanut ohi. Täytyy kyllä nostaa hattua Suskulle ja kaikille muille Au Paireille heidän rohkeudestaan. Olen varma, että tuo nyt taakse jäänyt aika säilyy kauan Suskun muistoissa. Ja se muisto kultaantuu vuosien myötä.
Tervetuloa kotiin Susa!
Tämän talven toinen lumisade tupruttelee Vaasan taivaalla ja ajaa “lapset” (Team J&J) heti lumiukon tekoon;) Toivottavasti tämä lumi pysyisi nyt muutaman kuukauden, niin saisimme vähän valoa tähän pimeään kaamokseen.
