26.6. -29.6.1997
Saavuimme laavulle klo 01.30 (27.6.). Mukana J-M, Jukka ja Jari. Aaro vieraili.
Keli kuulas ja melko kylmä (alle 10 C). Nuotio lämmittää meitä ja rommivettä. Saas nähdä jaksaako käydä aamukalalla? (Jari)
Hyvin jaksettiin, mutta kalaa vain ei näkynyt, vettä sitä enemmän. Luultavasti korkein vedenpinta meidän reissuilla. Herättiin 11.00, soiteltiin työasiat pois ja syötiin puurot ja pekonit. Paitsi meidän Juhku. Kalaan lähdettiin hyvin innoissamme – Nyt sitä tulee (kuten joka reissulla) tuumasivat pojat. Ja niinhän siinä kävikin. Jukalla tarttui pystykalliolla huima 20 cm harri hienoine hyppyineen. Vastarannan turistit ja paikalle ilmestynyt Jari kyselivät vapaa taivuttelevan olion laatua – Harri se on, vaaksan mittainen. Kuitenkin jossain vaiheessa näytti siltä että siimassa painaa muukin kuin kova virta- Vartin väsyttelyn ja tunnistusyritysten jälkeen Jari koukkasi vaistonvaraisesti rannalle 2,95 kg/67 cm hienon taimenen. Ja eikun laavulle ottamaan kuvat, tekemään vaadittava soittokierros ja kala hienoiksi erilajin eväiksi metsässä asuville. (Keli puolipilvinen, Kitka Special) (Jukka)
Iltakalalle yläjuoksulle. Kalastin ensin Puustapudonneen suoran ilman tapahtumia. Siirryin alaspäin Takalammenpuron yläpuolelle. Vaihdoin perhoksi vanhan tutun Sarvijaakon. Kun olin puron kohdalla tuli Jukka paikalle ja kysyi oliko tämä se paikka josta viime vuonna tuli kala. Kerroin, että paikka oli muutamaa metriä alempana. Siirryin alaspäin ja Jukka varoitti, että paikka on vaarallinen; siinä voi olla Kala! Kun olin täsmälleen samoilla jalansijoilla kuin viimevuonna kalan iskiessä, sanoin Jukalle : “ Seisoin tässä ja heitin näin”. Perho meni samaan paikkaan kuin edellisenä vuonna… olin valmiina… ei iskenyt. Juuri kun sanoin Jukalle, että eipä iskenyt tällä kertaa niin “SE” iski. Hirvittävä veto ja kela lauloi. Kala meni alaspäin kuin miuli, hyppäsi korkealle ilmaan ja jatkoi taas alaspäin. Pohjasiima oli jo pitkällä. Kiristin jarrua ja kala pysähtyi. Nousin rannalle ja pyysin Jukkaa keräämään kahluusauvan pois tieltä. Samassa kala irtosi ja todennäköisesti nauroi mennessään. Kelasin siiman sisään ja totesin siiman katkenneen. Se kala ei ollut meitä varten, ainakaan vielä. Kala oli iso (niinkuin kaikki karkuun päässeet). Arvioimme kalan hypyssä nähtynä reilusti yli 5 kiloiseksi. Jälleen kerran Kuusinki opetti, ellei muuta niin nöyryyttä. Kalaa ei koskaan oteta, se saadaan.. (kello oli 22.20, keli puolipilvinen ja lämmin). Kiitos Kuusingille, taas kerran, hienosta kokemuksesta. Kello on nyt 00.45 ja Jukan päivällä saama Taimen on loimuttumassa. (Jari)
La 28.6.97
Herätys klo 11.30. Aamupalaksi puuroa, pekonia ja kraaviTaimenta. On tässä taas kestämistä. Ai niin, jälkiruoaksi oli kahvia ja donitseja. Kosumista ei kerrota.
J-M ja Jukka alajuoksulle, ei tapahtumia, Jari yläjuoksulla. ~ 40 cm harrin karkuutus Takalammen puronsuusta. Otti aivan rannasta. Sipinlampareesta yläpuol. suoralta 39 cm harjus kuulapäänymfiin. Harri syötiin alkuruoaksi ennen riisiä ja naudanlihaa ja Juhkun papuja. Keli aurinkoinen ja pilvetön.
Illalla yläjuoksulla. Jarille 2 harjusta 2-luokan vavalla. Saatiin taas kalaa iltapalaksi.
Päivän aikana vesi laskenut 20 cm. Vielä Jukka käski kirjoittaa, että hyttysiä on perkeleesti (hieman liioittelee. Toim. Huom)
Juhku vielä joella (klo 00.30). Saas nähdä tuleeko kalan kanssa. …. 01.10 Juhku leirille. Ei kalaa, mutta karkuutusjuttuja oli. Harri pyristeli itsensä irti Pikkuvihtamutkissa. Ei muuta kuin pannaan toinenkin Harri paistumaan.
Aamulla suunniteltu herätys klo 07.00 ja sitten kotiinpäin. Palataan asiaan heinäkuun lopulla.
* * *
26.7. -1.8.1997
Perinteinen viikkoreissu.
Matkassa Jukka ja Jari. Saavuimme laavulle klo 17.00. Keli puolipilvinen, ukkonen jyrähtelee kauempana. Leiri pystyssä klo 18.00. Eikun kalalle.(Jari)
Tultiin muuten uutta reittiä Särkipuron kohdalle – Helppoa! (Jukka)
27.7.97 klo 01.30
Istutaan ja odotellaan savustettua harria, ja Jukalla on nuha. Savustusmestari poltti tärkeimmän sormensa. Täällä muuten alkaa oleman yöllä liian pimeää kirjoittamiselle. (Jukka)
27.7.97 klo 18.00
Päiväreissu tehtiin yläjuoksulle. Lähtö oli klo 11.00 ja takaisin klo 17.30. Ei mainittavaa saalista. Haettiin autolta Jarin koukku ja moottorisaha ja 12 tölkkiä lisää kaljaa. Aaroon törmättiin paluumatkalla. Nyt on valkosipuliperunat tulella ja sisäfilepihvi odottaa paistamista. Kyllä on kurjaa. (Jari)
28.7.97 klo 13.45
Vettä sataa ja on satanut “aamusta” alkaen. Herättiin jo 11.30 ja syötiin perinteinen aamupala. Aaro lähti Kerttua katsomaan ja lupasi palata keskiviikkona. Nyt mennään kalalle; Jukka aikoo kalastaa Sipinkosken ja Jari lähtee Takalammen puronsuusta alaspäin. (Jari)
klo 22.00
Ollaan istuttu tässä jo neljä tuntia – suunnitellaan reissua Hanhiniskalle ja jopa puidentekoa. Kaivonkansi saatiin sentään korjatuksi. Niin päivällä ei todella tapahtunut mitään. Molemmilla saaliina taimen n. 10 cm. Jaria piti kuitenkin pirteänä yksi muljahteleva taimen Takalammen puron ja Sipinlampareen välillä. Aaroa kävi muuten yksi hyvä taimen kiusaamassa Pystykalliolla n. vuorokausi sitten – hyppäsi pari kertaa ihan vieressä ja kävi jopa vetelemässä siimastakin, mutta siellä se ui edelleenkin. (Jukka)
29.7.97
Työpäivä! Jarilla vatsataudin oireita, Jukka työpiiskurina. Aluksi tyhjättiin riun tausta ja sen jälkeen raahattiin puita ihan kuin ennen vanhaan. Saha teki “onneksi” tenän ja ei saatu kaikkia sahattua. Klo 17.00 rupesi vastapään rinteestä kuulumaan jumalaton meteli, Kun menimme jokirantaan selvisi metelöitsijöiksi paikallinen kuuluisuus ja Oululainen kaveri tuhannen päissään, eivät pystyssä pysyneet. (Jari). Kalastus aloitettiin kuitenkin heti 18.00 ja tietenkin Sipinkosken niskalta. Em. herrat kuitenkin juuttuivat juuri niihin maisemiin, joten Jukka jätti paikan oitis. Takalamminpurolla Jukka tapasi Yhteismetsän Kuusingista vastaavan herran (osittain). Kertoi mahdollisia muutoksia olevan tulossa ensi kaudelle. Mahdollisia poolituksia jne. Suurin halu heillä tuntui olevan päästä eroon alajuoksun ja vyöhykkeen mahdottomista ruuhkista. Toivokaamme että pieni jutustelu vaikuttaisi osaltaan Kuusingin säilymiseksi nykyisellä hintatasolla ja kaikille avoimena. (Jukka)
30.7.97
Aamupäivän reissu taas yläjuoksulle. Aaro tavattiin Vihtamutkissa. Ei mitään kalaisia tapahtumia.
Iltareissulla teimme historiaa: “Valloitimme” kolmeen mieheen Pystykallion ja kalastimme 21.00-04.30 välisen ajan koko ajan. Kynsitulet kuusen alle ja välillä kahvinkeittoa. Aarolla ja Jarilla yksi “imaisu” mutta ei muuta tapahtumaa. Nukkumaan menimme jo klo 06.00. (Jari)
31.7.97
Karvosen Veikko herätti meidät klo 10.00. Veikko tuli Metsähallituksen miesten kanssa tekemään linjoja suojelualueeksi erotetulle “lehdolle”. Veikko oli saanut korvaukseksi tontin Rukalta. Veikko, hyvänä isäntänä, sai puhuttua miehet ympäri ja suojelualueen raja siirrettiin pöydän kulmalta rinteen alareunaan.
Kalalla kävimme lyhyen reissun puustapudonneen suoralle ja Takalammen puronsuuhun josta Jarille tarttui Taimen. Jukka juoksi jo koukkaamaan isoa kalaa joka lyhyen väsytyksen jälkeen osoittautui 39 cm:n taimeneksi, joka oli kyljestä kiinni. Arvaa harmittiko! Nyt klo 18.30 ja taas ollaan menossa yläjuoksulle. (Jari)
1.8.97 klo 01.30
Iltakalastuksessa ei taaskaan hurrattavaa. Sipinniskalla muljasi taimen, jonka Jari kylläkin ymmärsi vasta laavulla. Harmi – Retki loppuu taas liian aikaisin. Herätys on aamulla 7.00 ja sitten katsomaan tulevia kalamiehiä kotona. (Jukka)
Klo 11.30
Jukka lähti Aaron suihkun kautta kohti Ähtäriä ja minä vietän päivän vielä kalastellen. Illalla Aaron luo jonne tulee Kaija ja tytöt sekä Aulis, Juhku ja Leenukka. Huomen aamulla lähdemme taivaltamaan Kitkan alhaalta ylös.
Klo 17.00
Kävin Hanhiniskalla ja törmäsin taas kolmeen taimeneen, jotka pyörivät niskalla. Ne selvästi aina tappelivat paikasta ja asettuivat sitten kukin oman kivensä luo. Olin välillä puussa ja seurasin niitä, välillä kävin heittämässä muutaman heiton perhoja vaihdellen, Lähin kala oli muutaman metrin päässä rannasta. Heitin aluksi rannalta ja kävin välillä katsomassa oliko kala säikkynyt pois, mutta se ei heiton takia lähtenyt kertaakaan. Lopuksi siirryin ihan kalan taakse. Viimeiselle kivelle piti vähän kahlata, mutta sitäkään kala ei säikkynyt. Olisin pystynyt vavan kärjellä koskettamaan kalaa. Tiputtelin erilaisia perhoja sen eteen ja lopuksi se kävi näykkäisemässä UppoBomperia, mutta ei tarttunut. Viimeiseksi perhoksi laitoin Sarvijaakon jolla yritin naruttaa Taimenta, mutta eipä tuottanut sekään tulosta. Lopulta kala hermostui leikistäni ja syöksyi turvallisimmille vesille. Ei ollut sekään kala minun.
Taidanpa soittaa Aarolle, että tulee hakemaan pois. (Jari)
* * *
4.9. – 7.9.1997
4.9.79 MOON TAAS TÄÄLÄ
OHO tarkootan tiätysti vuatta ’97.
Me saavuumma tänne Sipinrinteelle tuas ennen puoltayätä. Juhku siinä hakkaalemahan viripuita näyttämäni valon säestyksellä. Nuotio syttyi kuin syttyikin ilman Sinolia, MUTTA sitte alakoo noloo tuuhastusyritys, jonka seurauksena oli pakko turvautua Sinoliin. Yksi harmittava tapaus sattui kun Susanna huamasettä sen sadehousuuhin oli tullu “REIKÄ”! No ensimmääsnä nua tyttöset hyppäs makuupussihinsa ja rupes nukkuileen. Minen tiärä sitte kuinka kauan multa tää kirijootus sujuu… Nua tuas orotteloo käristeetä mitä liä muuta… Ruvetahan tuas taas ottamahan lukua. Harmi vaan et kolomosen ja vitosen kohoralla kuuluus vaan vianua kuorsausta. Nyt taitaa ollakki sitte hyvä aika lopettaa ku tua perhoonenki rupiaa pörräämään tuas korvan viäres…
© Leenukka
5.9.97
Herättihin aamulla tuas kymmenen aikoohin. Aamutoimet tuli tehtyä ja puurot syätyä. Aaro ja Kerttu tuli tuas pualenpäivän aikoohin. Kaffet juatihin ja julistettihin kalakilipaalu alakeneeksi. Lähärimmä joenrantaa kohoren. Menimmä Juhkun kans Sipinlamparehen yläpäähän. Siitä se kohta nosti yhyren harrin. No mun myrykyllisehen perhohon iski kiini valtavan kokoonen harri ainaski 5 cm. Mutta se pääsi harmikseni irti. Vaihroon vähä kalastelupaikkaa mutta se jättikala ei tehny comebackiä… Luavutin tuas vähä ennen kisa-ajan loppumista ja lähärin laavulle. Siälä noli poiminu ämpärillisen pualukoota. (MAHAROTON MÄÄRÄ!). Kohta saapuu ne lopukki kalamiähet. Jokaasella oli harri johonaki tikunnenäs. Huamattihin että kilipaalukykyysimmät kalat oli Juhkulla ja Jarilla. Ankaran mittauksen jäläkehen julistettihin Juhku Carillopullojen voittajaksi vaivaasen viiren millin erolla. Nyt täs alakaa ruokapuuhat näyttämään lupaavilta. Täytyy ny vaan orottaa…
© Leenukka
7.9.97
Munohrin kirioottaa eilen, mutta ny me ollahan täs lähärös. Eilen me taas lähärettihin kalastamahan. Eka tuanne Hanhiniskalle päin ja sitte tultihin tänne Sipinlamparehelle päin. Mä keksiin nualle kaharelle kauhukakaralle piäntä kepinetsintätekemistä. Jari tuli sanomahan että siälä on iso kala täytyy mennä takas. No se meni ja me kohta lähärettihin laavulle. Muut oli jo siälä siis paitsi Juhku ja Jari. No sitte nekin tuli. Juhku kaharen fisun kans. Se toinen oli oikeen möhökala. Syätihin kalakeittua ja illemmalla plättyjä mansikanmollukootten kans. Mä kai sitte nukahrin tuas kymmenen mais ja en sitte osaa sanua mitä nua pässit on sinä iltana konstaallu. Sen voin kyllä sanua, että ikinä ei oo ollu niin aharasta nukkua ku Juhku ja Julia oli mun litistäny. Niin ja Julia melekeen oli hivuttautunu laavusta pois. Mitä lie unta nähny. Aamulla alko sitte hirmumoonen laulukonsertto by Julia. Siinä käytihin kaikki aamutoimet läpi… Hämmylin oli tullu kylymä siinä tikkulooras niin se piti laittaa notskin lämpöhön. Siinä jouruttihin sitte piänistää leivänkannikan nualle Kuukkeliille. (KYNÄSTÄ ALAKAA LOPPUA MUSTET). No kohta ollahan lähärös kohti Aaroa ja Kerttua ja saunahan!! MORO TAAS OLI TOSI YLI KIVA TAA OLLA TÄÄLÄ…!
© Leenukka