Uskomatonta, että Kuusingin retkiin on itselleni tullut kahdeksan vuoden tauko. Nyt tilanteen pääsi korjaamaan, kun teimme Jukka V:n kanssa lyhyen reissun Sipinrinteeseen. Tässä päiväkirjamerkinnät, jotka siirrän myös Kuusingin päiväkirjaan. Myös Kuusingin kuvagalleriaan vein muutaman kuvan reissusta.

13.7.-16.7.2014 Mukana Jukka V & jml

13.7.2014
Olimme Kaijan kanssa lauantaina juhlissa Rovaniemellä ja teimme Jukan kanssa sunnuntaille treffit Pudasjärvelle. Sieltä Kaija ajeli takaisin kotiin ja Jukan kanssa suunnistimme Kuusamoon. Eväät haimme Prismasta ja joitain varustepäivityksiä Tärpistä. Sieltä ajelimme moikkaamaan Aaroa ja Kerttua ja sen jälkeen luvat, oluet ja lyhyet jokivarren kuulumiset leirintäalueella ja maastoon.

Sipinrinteessä kaikki oli kunnossa ja leiri pystyssä klo 19.00. Leirin kasaukseen muuten kuului myös Jukan ansiokkaasti hoitama kylppäriremontti, josta kuva alla:). Tämän jälkeen nautimme ensimmäiset nokipannukahvit terästyksineen, lyhyt taktiikka- ja suunnittelupalaveri ja joelle. Laskettelimme Pystyä ja Hanhivirtaa muutaman kerran, mutta tapahtumia ei ollut. Takaisin siis leirille hiomaan taktiikkaa.

14.7.2014
Perinteisen aamupalan jälkeen kalastelimme Sipinrilampareessa, Pystyllä ja Hanhivirrassa. Edelleen joki pysyi saaliin suhteen kitsaana.
Päivälliseksi nautimme melko perinteisen ensimmäisen illan ruoan eli valkosipuliperunoita ja poron sisäfilettä pippurisessa kermakastikkeessa punaviinin kera.
Illaksi taas Pystyä ja Hanhivirtaa. No actions.

15.7.2014
Aamupalan jälkeen pidimme pienet puutalkoot ja päiväkalastusessio kului yläjuoksulla välillä Pikkuvihtamutkat-Sipinkoski.
Päivälliseksi poronkäristystä mummon muusilla.
Illalla kalastelimme taas Pystyä ja Hanhivirtaa, mutta ilman tapahtumia. Leirillä vielä viimeiset erämaaorientoitumiset ja maailmanparantamiset.

16.7.2014
Leirin purku ja Rukalle saunaan ja kotimatkalle.

Jälkipuintia
Meidän reissun aikana joessa oli vettä erittäin hyvin. Tämän jälkeen kuitenkin rupesi taas kantautumaan viestiä, että joki on tosi huonolla vedellä ja kaloja edelleen vähän. Kovasti huolestuttavalta Kuusingin tilanne kuulostaa. Mekään emme saaneet edes mittaharria. Omalta osalta voin laittaa kalattoman reissun osaamattomuuden ja helteiden viaksi, mutta luulisi jonkun aina välillä onnistuvan. Ei voi kuin toivoa, että jotakin radikaalia tapahtuisi voimalan toiminnassa. Valitettavasti en myöskään jaksa luottaa veli venäläisen rehelliseen toimintaan rajan toisella puolella. Lisäksi meidän aina täytyy katsoa myös peiliin. Joella on aina ollut piittaamattomia (sala)kalastajia myös Suomen puolella ja ilmeisesti tulee aina olemaan. Kun lueskelee näitä nettikeskusteluja, niin ei voi kuin hävetä!

Kuusingista on itselleni näiden 20 vuoden aikana kasvanut se kaikista tärkein joki. En pysty sieltä poissakaan olemaan ja täytyy pitää huolta, että seuraavaan Kuusingin reissuun ei enää mene kahdeksaa vuotta!